Kasvi-inventoinnin tekemisen vaikeus
Sain ilokseni oikean tehtävän Lahden kaupungilta liittyen tähän kurssiin. Tämä luonnollisesti aiheutti hieman ylimääräistä stressiä työn suorittamisesta ja mm.kasvien oikeaan tunnistamiseen. Oli kuitenkin hyvä, että tehtävä oli oikea harjoitustyö sillä sen joutui ottamaan hieman normaalia koulutehtävää vakavammin.
Kuva alueesta.
Kuinka lähteä liikenteeseen?
Alue on kooltaan yli 8 hehtaaria. Kuinka tarkasti kasvit tulisi inventoida? Merkitäänkö kaikki mitä löytyy vai pitäisikö vain merkitä ne joita kasvaa useammassa paikassa? Entä niitty, pitäisikö valita esim. neliön kokoisia aloja pitkin niittyä ja koittaa löytää sieltä ihan jokainen eri kasvi? Entä luettelointi? Pitäisikö jotenkin painottaa kasvien yleisyyttä? Paljon oli kysymyksiä tehtävään lähtiessä. Vastauksia oli lähes mahdoton löytää, en löytänyt ainuttakaan opasta kasvi-inventoinnin suorittamisesta. Myöskään internet ei tuonut helpotusta tähän aiheeseen. Luento materiaali oli lähinnä niityille mutta lehtometsän inventointiin ei löytynyt apuja. Katselinkin erilaisia netistä löytyviä maisemanhoitosuunntelmia ja niissä olevia kasvi-inventaarioita ja tein oman listaukseni tämän mukaisesti.
Niitty aukeaa luontopolulle
Kuinka sitten etenin?
Kun ohjeita ei löydy niin silloin on pakko käyttää omaa maalaisjärkeä. Eli haarukoin alueita ja etsin ja tunnistin eri kasveja. Kuvasin aluetta lähes 2000 kuvan verran, näitä sitten käytin kasvitunnistamisen apuna. Koitin etsiä kaikki erilaiset kasvit. Alue on suuri joten aivan varmasti jäi kasveja joihin en törmännyt, mutta useimmiten esiintyvät kasvit uskon bonganneeni neljän eri kierron aikana. Joka kerralla kiersin aluetta usean tunnin ajan. Lehtometsän runsas lajisto ja eläimistö hurmasivat ja helposti olisi jäänyt vain kuuntelemaan ääniä ja katselemaan kasveja. Samoin niityllä käyskentely oli mukavaa, yllättävän paljon löytyy eri kasveja kun katsoo tarkemmin. Yllättävän kauan alueella kiertäessä aina meni, onneksi alue oli lähellä. Käytin inventointien apuna luentomateriaalin lisäksi erilaisia lehtometsistä ja niityistä kertovia kirjoja ja näiden perusteella koitin etsiä myös erikoisempia lajeja maastosta. Näistä kirjoista oli varsinkin lehdon kasvien inventoinnissa.
Metsälehväsammal
Kun inventoi aluetta niin on helppo tunnistaa että tämähän on niittyleinikki... mutta... kun avaat retkeilykasvion niin oho.. onpas noita leinikkejä aika monta erilaista ja moni pikaisesti katsoen näyttää aivan samalta kuin maastossa nähty. Tämä oli melko raskas - mutta opettavainen - prosessi. Oma kasvituntemus on kasvanut huimasti. Voi myös sanoa että kasvioiden käyttö on myös tullut tutuksi. Oli hyvä että aluetta kiersi kasvukauden eri vaiheissa niin saattoi nähdä kun kasvi kukki, teki siementä jne. Joidenkin kasvien kohdalla tämä auttoi tunnistamisessa. Vaikkei ensikatsomisella kasvia tunnistanutkaan niin toinen tai kolmas kerta teki kasvin jo helpommin tunnistettavaksi. Yksi tälläinen kasvi oli mustakonnanmarja - joka oli itselleni aivan uusi tuttavuus.
Mustakonnanmarjan kukka
Oman osaamisen kehittämistarpeet
Huomasin, että varsinkin omassa heinätuntemuksen tasossa on valtavasti kehittämistä. Vaikka tähänkin ongelmaan löytyi kirjoja niin tuntui että silti lajeissa on melko vähän eroja.. joitain heiniä voin tunnustaa jääneen vielä kirjaamatta aikapulan takia, mutta korjaan asian ennen kuin luovutan työni Lahden kaupungille. Tämä vaatii kuitenkin vielä hieman aikaa ja rauhallista tutkimista, sen takia nurkassani onkin tutkimusta odottamassa erilaisia heiniä kuivattuna.
Tehtävän parhaat puolet
Tehtävässä sai kasvatettua omaa kasvituntemusta, kasviot auttoivat mihin asioihin tulee tunnistamisessa kiinnittää huomiota. Oli mielenkiintoista tutustua erilaisiin hoitomuotoihin ja niiden käyttöön. Niityn hoidosta löytyikin hyvin materiaalia niin annetun aineiston kuin kirjastonkin puolelta. Kaiken kaikkiaan oli antoisaa tutustua perinnemaisemien kirjoon ja niiden hoitoon. Tämä on kuitenkin yksi työtehtävä johon aivan varmasti hortonomi törmää uransa aikana. Tämä voisi jopa kuulua pakollisiin kursseihin.
Kasvien tuntemista oppiikin parhaiten, kuten teitkin, käymässä useampi kerta paikanpäällä ja yrittää tunnistaa kasvia.
VastaaPoistaKuten itse toteasit niin kasvien inventointia voi tehdä hyvinkin monella tavalla. Kasviruutuja käytetään enemmän kun on pitkäaikainen seuranta. Näin voidaan ruutujen avulla katsoa miten hoito vaikuttaa alueeseen. Ruutuja voi asettaa samaan paikkaan montakin, siten että yrittää valita vähän erilaisia kasvupaikkoja, esim. avoimen niityn keskellä ja reunaruutuja. Kasviruudun asettaminen keskellä hoitamattoa metsää palvelee parhaiten, jos on hyvinkin pitkäjänteinen seuranta esim. kerran 5 vuodessa käy katsomassa. Jos näin kerää materiaalia niin 30 vuoden jälkeen voit jotain sanoa esim. miten viime 30 vuoden ilmasto tai metsän kehitys on vaikuttanut kasveihin.
Jos alueella on uhanalaisia kasvia niin niitä voi käydä laskemassa esim. kukkivia kasvia tai sitten laskea kaikki (niin kukkivia kun ei kukkivia). Välillä lasketaan myös yhden kasvin kukat esim. kämmeköillä tai lasketaan miten on pölytys onnistunut (monet kukat tekivät siemeniä).
Kasvi-inventoinnin yhteydessä huomaat mitkä kasvit ovat valtalajia. Kannattaakin määritellä niittyä juuri näiden avulla. Voit kirjoittaa että niitty on esim. niittyleinikki-ahomansikka-kissankello-tyyppinen niittyä. Mahdollisesti huomaat myös kasveista miten eri osioita niittyä voi sisältää eri-tyyppisiä kasvia. Näitten perusteella voit myös piirtää karttoja. Esimerkki: http://goo.gl/dEFia2
Yhden niityn inventointi kestää yleensä koko kasvukauden ja joutuu vierailemaan alueella useasti, ihan oikein teit. Varhaiskeväiset kasveista ei tarvitse olla enää mitään jälkiä kesäkuun alussa. Kesäkuussa taas ei tiedetä vielä mitä elokuussa kasvaa niityllä. Yleensä tulevat esim. silmäruohot myöhään.
Aito oppiminen oikeassa oppimisympäristössä - tässä niityllä tuottaa pysyvin tulos! Ja kasvituntemusta pitääkin ylläpitää koska muuten unohtaa kasvien nimet. Sama kasvi voi myös näyttää erilaiselta riippuen vuodenaikaa ja kasvupaikkaa. Esim. etanoita voivat vaurioittaa kukkivia kasvia jo kukkavaiheessa ja niistä voi tulla "oudonnäköisiä".