Geneettinen monimuotoisuus: heinäkuuta 2016

Tarhamehiläisten oudoista joukkokuolemista on uutisoitu jo vuosia ja samalla on huomattu villimehiläisten lukumäärän pudonneen. Villimehiläislajeja on Euroopassa 1965 ja näistä kansainvälisen luonnonsuojeluliitto IUCN:n mukaan 9,2 % on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Eritoten kimalaisten tilanne on erittäin heikko, sillä joka 4. kimalaislajin on todettu olevan vaarassa hävitä. Kimalaiset ovat luonnon tärkeitä pölyttäjiä, joiden varassa on moni marjasato. Massahäviämisellä voi olla dramaattisia vaikutuksia mm. kotimaiseen mustikkasatoon. Koska villimehiläisten tutkimus on kovin vähäistä, yksi suurimmista haasteista on suojelun perusteiden rakentaminen- miten suojella lajeja, joiden elintavoista ei ole tietoa? Suurimmiksi syiksi epäillään kuitenkin maatalouskemikaalien käyttöä, sopivien elinympäristöjen häviämistä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia kimalaisten talvehtimiseen.

Kimalaisia voi kuitenkin suojella pienillä, mutta merkittäville teoilla omalla pihallaan. Kimalaisten hoidosta ei palkaksi kerry tarhamehiläisten tapaan hunajaa, mutta niiden suorittamaa pölytystä voi hyödyntää kasvattamaan niin puutarhan kuin kasvihuoneenkin satoa. Toisaalta jo pelkkä luonnon monimuotoisuuden suojelu on tarpeeksi hyvä syy ryhtyä toimiin, pölyttäjiä ei vain voi olla liikaa. Alla olevat toimenpiteet auttavat kaikkia pihasi hyönteisiä.

Toimenpiteitä omalla pihalla:

· - Älä käytä kemiallisia torjunta-aineita tai kasvinsuojeluaineita. Äläkä tapa sisään tullutta kimalaista. Varsinkin keväällä sisälle voi eksyä suuria kuningattaria, jotka kannattaa ehdottomasti päästää takaisin ulos lisääntymään.

· - Jätä pihaan kivikasoja sekä kuolleita oksia, puita ja pensaita, jotka sopivat kimalaisten pesiksi ja talvehtimispaikoiksi. Netistä löytyy ohjeita hyönteishotellin rakentamiseen tai sellaisen voi myös ostaa valmiina.

High Contrast, 2013
(Viitattu 18.7.2016, https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Insect_hotel,_Tittling.jpg?uselang=fi)

· - Kasvata paljon erilaisia kasveja. Siemenpusseista löytyy merkintä, jos ne sopivat hyvin mesipistiäisille tai perhosille. Katso kasveja myös eri tavoin; ovatko voikukat ja valkoapila hankalia rikkakasveja vai erinomaisia ravintokasveja hyönteisille? Onko paljon hoitoa vaativa, muista kasveista vapaa nurmikko todella tarpeellinen? Voisiko osan eksoottisista kasveista korvata kotimaisilla perinnekasveillamme?

Piirainen, 2016

· - Perusta kimalaisbaari; sekoita sokeria tai hunajaa pieneen määrään vettä (0,5 dl vettä ja 0,5 dl hunajaa/ sokeria) ja tarjoa juoma matalasta astiasta, johon hyönteiset eivät voi hukkua.

· - Jätä perennojen leikkaus kevääseen, sillä siemeniä käyttävät linnut ravintonaan ja hyönteiset taas onttoja varsia talvehtimissuojina.

Kun pihalla viihtyvät kimalaiset ja muut hyönteiset, saat seuraksesi myös lintuja, lepakoita, sammakoita, liskoja ja siilejä. Ja uusien kavereiden myötä elämä puutarhassa ei ole ainakaan tylsää.

Me, Leena ja Päivi, aloitimme matkan Mustialasta. Mustiala oli meille ensimmäinen nähtävyys ja elämys rakennuksineen ja puistoineen. Laivamatkoilla kuultiin Annikan "oppitunnit" ja laiva olikin nopeasti maissa.

Matkalla maisteltiin vadelmia. Vadelmat toi Tuomo työpaikaltaan Viikistä.

Ensimmäinen etappi oli Estonian Crop Research Institute, Jõgeva.

Meidät toivotti tervetulleeksi Külli, joka esitteli tutkimuslaitoksen toimintaa.

Päärakennus.

Estonian Crop Research Institute on valtion tutkimus- ja kehitys instituutti ja Viron maatalousministeriön alaisuudessa. Laitoksen toiminta on alkanut jo Neuvostoliiton aikana. Tutkimus- ja kehitystoiminta tähtää maatalouden tehokkuuden ja kilpailukyvyn lisäämiseen, ympäristön kuormituksen vähentämiseen ja auttaa geneettisen monimuotoisuuden ylläpitämisessä. Laitoksessa kehitetään uusia ja säilytetään rekisteröityjä lajikkeita. Yhteistyötä tehdään tiiviisti viljelijöiden ja teollisuuden kanssa.

Ruista koekentällä.

Vasemmalla koekentällä on rukiin oljet jyrätty pellon pintaan katteeksi. Viereinen kenttä on ilman katetta ja siinä oli huomattavan paljon enemmän rikkaruohoja. Kate myös säilyttää kosteutta maassa.

Nurmikon kestävyyttä tutkitaan koeruuduissa, joissa on eri heinäseoksia. Siemeniä kerätään vuosittain ympäri Viroa luonnonheinistä.

.

Viljaa risteytetään käsityönä sijoittamalla jyvä tähkästä toiseen.

Soijapapu

Ryvässipulin lisääminen tapahtuu kolmessa vuodessa. Siemenet kylvetään maahan, seuraavana vuonna sipulit istutetaan ja ne lisääntyvät kuten peruna. Kolmantena vuonna sipuli kukkii ja tekee siemenet kasvihuoneessa. Ryvässipuli sisältää eteerisiä öljyjä enemmän kuin tavallinen sipuli.

Porkkanat kukkivat ja tekevät siemeniä. Laitoksella on kehitetty oma mehevä porkkana.

Külli kertoi viljan leivontaominaisuuksien testaamisesta. Koeleivonnaisia testataan kahvitauolla, "muut lihoo ja testin tekijä laihtuu". Testaaminen on nopea tempoista. Meillä oli hämmästyttävän lämmin vastaanotto, asiantuntevat ja työstään kiinnostunut laitoksen henkilökunnan esittelyt laitoksen toiminnasta ja tutkimuksesta, sekä herkulliset tarjoilut.

Kiltsin niitty

Alue koostuu kolmesta tilasta, joita Annika hoitaa miehensä kanssa.

Humala (Humulus lupulus) pihapiirissä. Tilan isäntä ja emäntä olivat aikanaan viety Siperiaan.

Lehtosinilatva (Polemonium caeruleum)

Ruskolilja (Lilium bulbiferum)

Pioni, todennäköisesti sarah bernhardt.

Pihajasmike (Philadelphus coronarius)

Keltasauramo leviää tehokkaasti siemenistä. (Anthemis tinctoria). Värjäyskasvi.

Vanha venäläinen karviainen "must neegus"

Palava rakkaus (Lychnis chalcedonica)

Päärynäpuun juurella. (villi, vanha)

Harjaneilikka (Dianthus barbatus)

Nurmikohokki (Silene vulgaris)

Ukonhattu (Aconitum napellus)

Kartanonpioni kukinnan jälkeen (Tillipionin ja Kuolanpionin ensimmäinen risteys)

Lehtomaitikka (Melampyrum nemorosum)

Purtojuuri (Succisa pratensis)

Peurankello (Campanula glomerata)

Kurjenkello (Campanula persicifolia)

Masmalo (Anthyllis vulneraria)

Hirvenkello (Campanula cervicaria)

Mäkiapila (Trifolium montanum)

Ahdekaunokki (Centaurea jacea)

Niittyräpelö (Briza media)

Poimulehti (Alchemilla)

Heinäsirkka

Euroopanpähkinäpensas (Corylus avellana)

Valkoinen lehtolatva (Polemonium caeruleum)

Tummatulikukka (Verbascum nigrum) vasemmalla ja kirkiruoho oikella (Gymnadenia conopsea)

Saen maatila

Saen maatilalla kasvatetaan lampaita, jotka tuottavat villaa, vuotia ja lihaa. Tila toimittaa myyntiin villalankaa ja valmiita tuotteita. Langat on värjätty kasveilla ja sienillä. Tilalla on laumanvartijarotuisia Maremmano abruzzese koiria, joiden karva kehrätään lampaan villan seassa langoiksi. Ennen koirien hankintaa sudet olivat tilalla ongelmana.

Maremmat leimautuvat pennusta kotieläimiin ja pitävät niitä tarkan valvonnan alla.

Tilalla on Viron maatiaislampaita, joista osa on villalampaita ja osa turkislampaita. Kuten suomenlammaskin.

Maremmat loikoilevat rennon näköisesti lampaiden joukossa, mutta ovat nopeasti paikalla jos jotain uhkaavaa ilmenee. Jos joku meni liian lähelle osoittamaan kameralla, niin maremma tuli väliin.