Matkalla maisteltiin vadelmia. Vadelmat toi Tuomo työpaikaltaan Viikistä.
Ensimmäinen etappi oli Estonian Crop Research Institute, Jõgeva.
Meidät toivotti tervetulleeksi Külli, joka esitteli tutkimuslaitoksen toimintaa.
Päärakennus.
Estonian Crop Research Institute on valtion tutkimus- ja kehitys instituutti ja Viron maatalousministeriön alaisuudessa. Laitoksen toiminta on alkanut jo Neuvostoliiton aikana. Tutkimus- ja kehitystoiminta tähtää maatalouden tehokkuuden ja kilpailukyvyn lisäämiseen, ympäristön kuormituksen vähentämiseen ja auttaa geneettisen monimuotoisuuden ylläpitämisessä. Laitoksessa kehitetään uusia ja säilytetään rekisteröityjä lajikkeita. Yhteistyötä tehdään tiiviisti viljelijöiden ja teollisuuden kanssa.
Ruista koekentällä.
Vasemmalla koekentällä on rukiin oljet jyrätty pellon pintaan katteeksi. Viereinen kenttä on ilman katetta ja siinä oli huomattavan paljon enemmän rikkaruohoja. Kate myös säilyttää kosteutta maassa.
Nurmikon kestävyyttä tutkitaan koeruuduissa, joissa on eri heinäseoksia. Siemeniä kerätään vuosittain ympäri Viroa luonnonheinistä.
.
Viljaa risteytetään käsityönä sijoittamalla jyvä tähkästä toiseen.
Soijapapu
Ryvässipulin lisääminen tapahtuu kolmessa vuodessa. Siemenet kylvetään maahan, seuraavana vuonna sipulit istutetaan ja ne lisääntyvät kuten peruna. Kolmantena vuonna sipuli kukkii ja tekee siemenet kasvihuoneessa. Ryvässipuli sisältää eteerisiä öljyjä enemmän kuin tavallinen sipuli.
Porkkanat kukkivat ja tekevät siemeniä. Laitoksella on kehitetty oma mehevä porkkana.
Külli kertoi viljan leivontaominaisuuksien testaamisesta. Koeleivonnaisia testataan kahvitauolla, "muut lihoo ja testin tekijä laihtuu". Testaaminen on nopea tempoista. Meillä oli hämmästyttävän lämmin vastaanotto, asiantuntevat ja työstään kiinnostunut laitoksen henkilökunnan esittelyt laitoksen toiminnasta ja tutkimuksesta, sekä herkulliset tarjoilut.
Kiltsin niitty
Alue koostuu kolmesta tilasta, joita Annika hoitaa miehensä kanssa.
Humala (Humulus lupulus) pihapiirissä. Tilan isäntä ja emäntä olivat aikanaan viety Siperiaan.
Lehtosinilatva (Polemonium caeruleum)
Ruskolilja (Lilium bulbiferum)
Pioni, todennäköisesti sarah bernhardt.
Pihajasmike (Philadelphus coronarius)
Keltasauramo leviää tehokkaasti siemenistä. (Anthemis tinctoria). Värjäyskasvi.
Vanha venäläinen karviainen "must neegus"
Palava rakkaus (Lychnis chalcedonica)
Päärynäpuun juurella. (villi, vanha)
Harjaneilikka (Dianthus barbatus)
Nurmikohokki (Silene vulgaris)
Ukonhattu (Aconitum napellus)
Kartanonpioni kukinnan jälkeen (Tillipionin ja Kuolanpionin ensimmäinen risteys)
Lehtomaitikka (Melampyrum nemorosum)
Purtojuuri (Succisa pratensis)
Peurankello (Campanula glomerata)
Kurjenkello (Campanula persicifolia)
Masmalo (Anthyllis vulneraria)
Hirvenkello (Campanula cervicaria)
Mäkiapila (Trifolium montanum)
Ahdekaunokki (Centaurea jacea)
Niittyräpelö (Briza media)
Poimulehti (Alchemilla)
Heinäsirkka
Euroopanpähkinäpensas (Corylus avellana)
Valkoinen lehtolatva (Polemonium caeruleum)
 |
| Tummatulikukka (Verbascum nigrum) vasemmalla ja kirkiruoho oikella (Gymnadenia conopsea) |
Saen maatila
Saen maatilalla kasvatetaan lampaita, jotka tuottavat villaa, vuotia ja lihaa. Tila toimittaa myyntiin villalankaa ja valmiita tuotteita. Langat on värjätty kasveilla ja sienillä. Tilalla on laumanvartijarotuisia Maremmano abruzzese koiria, joiden karva kehrätään lampaan villan seassa langoiksi. Ennen koirien hankintaa sudet olivat tilalla ongelmana.
Maremmat leimautuvat pennusta kotieläimiin ja pitävät niitä tarkan valvonnan alla.
Tilalla on Viron maatiaislampaita, joista osa on villalampaita ja osa turkislampaita. Kuten suomenlammaskin.
Maremmat loikoilevat rennon näköisesti lampaiden joukossa, mutta ovat nopeasti paikalla jos jotain uhkaavaa ilmenee. Jos joku meni liian lähelle osoittamaan kameralla, niin maremma tuli väliin.
"Vanha rouva", 9 vuotias uuhi.
Maremmat huolehtivat myös kanoista. Vasemmalla kanahäkki, jossa kanat yöpyvät ylhäällä turvassa pedoilta. Kanat ovat maatiaiskantaa.
Tarkkana tilan esittelyä katsomassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti