maanantai 27. kesäkuuta 2016

Akileijan monimuotoisuus

Kurangun metsä on iso metsä Kiltsin lähellä Virossa. Ystäväni Kristi S. tutkii tämän metsätien varrella kasvavia valkoisia (albino) kirkiruohoja. Hän yrittää selvitellä miksi valkoisten hedelmällisyys on värillistien verrattuna huonompana. Kirsti on kerännyt erilaisia tuoksuyhdistelmiä kirkiruohoista ja tänä vuonna hän kerää myös DNA:ta. Kirsti vihjasikin minulle, että tänä vuonna villintyneiden akileijojen väriloisto on laaja Kurangun metsätien varrella. Olen seurannutkin kasvupaikkaa jo useampi vuosi. Siellä kasvaa nimittäin harvinaisen tummia ja myös bourdoux punaisia akileioja. Kasvupaikka jää myös ison kämmekkäkasvupaikan läheisyydessä ja tästäkin syystä olen vuosittain käynyt tarkistamassa kasvupaikkaa. Todennäköisesti akileijat ovat villintyneet kerran sen lähellä sijaitsevasta metsävartijan pihasta. Nykyään ne elää omaa elämää metsän tienvarsilla. Metsähallitus niittää joka vuotta pientareet ja näin pysyy niittykasvillisuus tienvarsilla melko hyvässä kunnossa. Metsän tienvarsilla viihtyy mm. kirkiruoho, kalkkiaariankämmekkä, tummaneidonvaippa, soikkokaksikko ja vähenemässä määrässä myös tikankonttia. Satunnaisesti olen myös tien lähellä nähnyt valkolehdokki ja punavalkku. Kaikki edellämainitut ovat kämmeköitä. Kämmekät eivät ole niin pysyviä, joten melkein vuosittain näemme sellaisia yksilöitä jotka ovat risteytksiä - eivät muistuta olemassaolevia lajia.

Mutta takaisin akileijoihin. 24.6.2016 kävin keräämässä eri värimuotoja tienvarren akileoijoista. Vanhat akileijat ovat niin väriltään kun myös muodoltaan monimuotoisia. Yleensä vanha puutarha-akileija on väriltään tummansiniset.

Tyypillinen vanhan puutarhan akiljeijan väri. 

Luonnossa akileijat voivat villiintyä, mutta eivät ole agressiviä - eivät siis leviä valtavasti kuten jotkut vieraslajikkeet (esim. lupiinit).

Kuvalla pieni valikoima erilaisista väristä Kurangun metsätien pientareella. 

Myös muodoltan, ne ovat monimuotoisia. Kiinnitä huomiota, että kahdet viimeiset ovat kokonaan ilman kannuksia. 


Akileijoja on myös kerrannaisia. Omalla pihalla Kiltsissä minulla on ollut niin valkoisia kun vaaleanpunaisia kerrannaisia. Joinnakin vuosina niitä on paljon, toisina vuosina taas vähemmän. Pari kertaa on myös ollut vaaleansinisiä akileijoja. Se on kumminkin harvinaisempi väriyhdistelmä. Valkoinen, eli albinoakileijalla on myös kannukset kokonaan valkoisia. 

Kerrannainen akileija Kiltsin kylässä. 

Akileijoista on myös jalostettu paljon (uudempia) lajikkeita, seuraavilla kuvilla näette joitakin. 









1 kommentti: