Mansikan kasvatusohjeet kotipuutarhureille

Nyt kun tämän Moduulin nimissä Suomemme luonnonvaraisiin mansikoihin oikein syventymään rupesin, niin tapani mukaan hairahduin sivupoluille ja puutarhamansikoitten kasvattamiseen. Ajattelin sitten laittaa tähän blogiin myös teille perusohjeet siitä, miten omalla pihalla voi pienimuotoisesti viljellä mansikkaa. Niistä luonnonvaraisista mansikoista sitten Moduulin päätöspäivänä lisää ;). Ihanata keskikesän juhlaa kaikille!!

Kasvualusta: Mansikat rakastavat lämpöä ja valoa, mutta eivät siedä kasvualustan märkyyttä. Paras kasvupaikka on nopeasti kuivuva loiva harju tai kohopenkki. Penkin leveys tulisi olla 70 – 80 cm, ja korkeus 10 – 15 cm. Kasvualustan tulee olla rikoista vapaata, lannoitettua ja riittävän syvä, vähintään 30 cm. Optimaalinen pH mansikalle on 6 – 6,5, jos maata ei ole kalkittu pitkään aikaan, tavoitetaso on päässyt todennäköisesti laskemaan ja maa tulisi kalkita. Lannoitukseen kannattaa käyttää valmista, marjakasveille tarkoitettua seoslannoitetta, joka on klooriton ja vähätyppinen. Liika typpi rehevöittää kasvustoa. Rehevöityneen taimen suojissa kasvualustan kosteusolot muuttuvat epäedullisiksi kosteuden säilyessä lehdistön suojassa ja tämä kostautuu vähäisenä kukintana. Mansikka ei vaadi juurikaan lannoitusta. Tasatun kasvualustan päälle levitetään mansikkakangas tai –muovi, jonka reunat painetaan kaivettuihin uriin ja peitetään mullalla. Muovin on oltava tiukka ja suora. Kasvualustassa ei saa olla kuoppia tai kohoumia, koska niihin jää vesi seisomaan ja mansikka juuristoineen kokee hukkumiskuoleman.

Istutus: Varmista, että taimimateriaali on puhdas taudeista ja tuholaisista. Käytä mieluiten taimikauppojen myymiä tervetaimia kuin naapurin tädin ylimääräisiä rönsyjä. Istuttaminen tulisi tehdä keväällä tai viimeistään elokuussa, jotta taimet ehtivät juurtua ja selvitä talvesta paremmin. Kuukausimansikoiden riviväliksi riittää 25 – 30 cm, puutarhamansikoille 40 cm ja harmaahomeelle alttiille lajikkeille 50 cm. Istutus voidaan tehdä jonoon tai siksak periaatteella paririviin, jolloin taimia saadaan enemmän ahdettua pienelle pläntille. Lajikkeen kasvuominaisuuksista riippuen rivivälin tulee olla noin 80 – 120 cm. Mansikan kasvusto ryöpsähtää yllättävän suureksi ja roikkuu käytäville.

Tee mansikkakankaaseen tai –muoviin ristiviillot istutusta varten. Istuta taimi varovaisesti aukosta sisään niin, että kasvupiste jää tarkalleen maanpinnan tasoon ja juuristo riittävän syvään. Liian syvään istutettu taimi kituu tai kuolee kokonaan. Liian ylös jäänyt juuristo taas kuivattaa koko taimen. Tiivistä lopuksi taimen ympäriltä kasvualusta käsin. Koita kevyesti nypätä taimea ylöspäin. Jos taimi nousee, olet tiivistänyt kasvualustan liian löyhästi. Ei muuta kuin homma uusiksi. Muista kastella taimet perusteellisesti.

Kuva 1

Mansikantaimet soveltuvat hyvin kasvatettavaksi myös turvesäkkeihin tehdyissä istutusaukoissa, erilaisissa istutuslaatikoissa sekä amppeleissa.

Kuva 2

Kuva 3

Kuva 4

Rivivälit: Rivivälit kannattaa kattaa mansikkakankaalla tai –muovilla, oljilla tai puunkuorihakkeella, jolloin poimittava marjasato pysyy puhtaana ja rikkaruohojen esiinmarssi hidastuu. Mikäänhän niiden siunaantumista paikalle ei estä!

Kuva 5

Hoito: Poista keväisin mansikkamaalta kuivat lehdet pois esim. harjaamalla, ettei niiden mukana leviä taudit ja tuholaiset. Harmaahome viihtyy kuolleissa kasvinosissa.  Jos lannoittamiselle on tarvetta, tee se keväällä tai syksyllä heti sadon korjuun jälkeen marjakasveille tarkoitetulla lannoitteella tuoteselosteen ohjeistusta noudattaen. Kauppojen hyllyt notkuvat erilaisista valmisteista.

Hallantorjuntaan voit käyttää harsoa tai kasvuston sadettamista.

Kastele kuivalla kaudella mansikantaimet tarpeen mukaan. Paras kasteluajankohta on ilta, jolloin haihdunta on vähäisempää. Vältä marjojen sadettamista, etteivät märät marjat homehdu.

Sadonkorjuun jälkeen kannattaa poistaa ylimääräiset rönsyt taimista. Niiden uudelleen istuttamisen suhteen kannattaa olla tarkka, sillä mansikka on altis taudeille ja tuholaisille. Etenkin mansikkapunkki voi väijyä vanhemmissa kasvustoissa. Rikkakasvit tulee poistaa mekaanisesti mahdollisimman pieninä, ettei taimi tärvelly. Alangon Pentin ”Pientä Vihreää Kirjaa” uskoen myös puutarhurin sydäntä järkyttää vähiten rikkojen poisto mahdollisimman pieninä…omalla kohdallani tunnustettakoon, että sydän ei ole järkkynyt suurienkaan rikkojen poistosta.

Kerran perustettu mansikkamaa antaa satoa noin 4 – 5 vuotta, jonka jälkeen uusi mansikkamaa tulisi maan väsymisen vuoksi perustaa toiseen paikkaan.

Kuva 6

(tiedot koottu: Kasvata herkkuja palstalla, pihalla ja parvekkeella –julkaisusta, joka on Puutarhaliiton julkaisema ja tehty yhteistyössä Marttaliitto ry:n ja Taimistoviljelijät ry:n kanssa)

Minna L.